Poimittuja - Artikkeleita meiltä ja muualta
Musiikin neurofysiologiset vaikutukset
Musiikki perustuu akustiseen värähtelyyn, joka saa aikaan paineenvaihteluja
ilmassa. Sen voi aistia myös kehossaan, joten kuurokin voi nauttia musiikista
kuulematta sitä korvillaan.
Ihmisen kehonosat reagoivat herkästi ääneen, jonka taajuus on sama kuin niiden kudosten
ominaisresonanssi-taajuus. Nykyaikaisessa rentoutusmusiikissa käytetään paljon matalia
siniääniä (27 - 88 Hz), jotka läpäisevät lihakset ja etenevät hermostossa ja kehossa
esteettömästi.
Lisäksi käytetään paljon 8 Hz:n yläsävelsarjan taajuuksia, koska rentoutuneen ihmisen
aivoaallot värähtelevät noin 8 Hz:n taajuudella. Samoin käytetään myös thalamuksen
taajuutta, 40 Hz. Tällaisen musiikin kuunteluun tarvitaan hyvät laitteet, jotka pystyvät
toistamaan näin matalia taajuuksia.
Musiikin rytmi vaikuttaa verenkiertoon, hengitykseen ja sydämen sykkeeseen, jotka ovat
jo itsessään rytmiä. Ihmisen elämä on täynnä rytmiä: kävelyrytmi, juoksurytmi, unirytmi,
työrytmi, puherytmi...
...
» Lue koko artikkeli
» Aiempien teemojen arkisto (tulossa)
Kalevalan hyvät,
pahat ja rumat
Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen teemavuosi, pääperiaatteet
Vuosien 2010-2011 yleisteemana kansanmusiikin ja tanssin alalla on Kalevala.
Kalevalan ensimmäisen laitoksen ilmestymisestä tulee kuluneeksi 175 vuotta
vuonna 2010. Teemavuosi alkoi Folkandia-risteilyltä tammikuun 8.-9.1.2010 ja
päättyy vuoden 2011 lopussa. Edelliset kaksivuotiset teemat olivat Folkriitit
sekä Leikkivoima.
Työryhmän tehtävänä on ideoida teeman monipuolista toteutusta jäsenjärjestöille
ja alan festivaaleille, miettiä yhteisyökumppaneita sekä toiveita koulutuksesta,
julkaisuista, teeman esiin tuomisesta alan lehdistössä ym.
Tavoite
Kalevala esillä suurimmissa alan tapahtumissa: Folklandia – Samuelin Poloneesi –
Kaustinen – Sommelo. Miksei myös Pispalan Sottiisi - Jutajaiset – Kihaus Folk –
Haapavesi... Kirjoituksia Kalevalasta ja siihen liittyvistä tämän ajan henkilöistä
ja tuotannoista alan lehdissä. Teeman keskiössä runolaulu. Siitä voidaan tehdä
laajennuksia musiikin ja tanssin suuntaan. Teema perustuu tarinoihin, niitä voi
esittää monella tavalla.
...
» Lue koko artikkeli
Kansanmusiikin kerrostumat ja niiden tyylipiirteitä
Muinais-suomalainen musiikki
Tässä tyylissä on yleensä suppea ääniala ja vallitsevana äänenä on yksiäänisyys.
Tekstit ovat kalevalaisia lauluja ja ne sisältävät alkusoinnut. Soitettaessa
improvisoidaan ja muunnellaan sävelmiä, muiden tanssiessa vanhoja ja vapaamuotoisia
tansseja. Musiikissa on vapaa rytminen ja melodinen muoto. Soittimina käytetään
muinaissoittimia, esim. jouhikkoa, munniharppua, paimensoittimia kuten pillejä,
torvia ja sarvia, sekä vähäkielistä kannelta.
Pelimannimusiikki - Pelimannimusiikki on saanut vaikutteita euroopalaisesta kulttuurista. Kappaleissa
on edellistä tyyliä laajempi sävelala sekä usein moniäänisyys. Myös rytminen ja
melodinen muoto on säännöllisempi. Myös tässä tyylilajissa riimitys ja improvisaatio
on yleistä. Pelimannimusiikissa soitetaan "uusia" soittimia, esim. viulua, klarinettia,
sitraa ja monikielistä kannelta sekä tanssitaan "uusia" tansseja, kuten polskaa,
katrillia, sottiisia, jenkkaa, polkkaa ja valssia.
Uusi kansanmusiikki - Tämä kansanmuiikin laji on huomattavasti edeltäjiään kehittyneempi ja teknologisempi.
Se on ottanut vaikutteita muista musiikin lajeista, mm. kevyestä musiikista,
taidemusiikista ja maailmanmusiikista. Musiikissa käytetään uusia sähköisiä
soittimia ja ääniteollisuutta. Ominaista tälle lajille on persoonallinen näkemys,
perinteen tuntemus, poikkitaiteellisuus, monimuotoisuus ja -kultturisuus.
...
» Lue koko artikkeli
