Mahla ry

Joulukuusen kaatoaika.

Kasvavan kuun toisen neljänneksen puoliväliin asti on hyvää aikaa kaataa joulukuusi. Eli noin 11 vuorokauden ajan. Tällä ajalla kaadettu kuusi juo vähemmän vettä kuusenjalasta, mutta pysyy silti tuoreena. Siitä varisee korkeintaan niitä neulasia, jotka olivat kuivia jo puun ollessa vielä metsässä.

- Kuusi pitää siis tänä vuonna kaataa itsenäisyyspäivään mennessä. Sen jälkeen kuunvaihe on jo 3 päivää vajaa täysikuu, ja tämä aiheuttaa voimakkaan ylöspäin nousevan nestevirtauksen kuusen runkoon, joka tyhentää pienen kuusenjalan nopeasti vedestä. Kuivassa jalassa imupinta kuivuu, eikä veden lisäys enää auta. Juuri ennen täyttäkuutakin siis voi vielä kuusen kaataa, jos voi laittaa sen riittävän suureen vesiastiaan, jossa vesi ei lopu kertaakaan kesken.

- Yläkuun eli nousevan kuun aikana kannattaa kerätä myös puolukanvarvut ja katajanoksat ym. elävät materiaalit jouluasetelmiin, niin ne säilyvät pitempään varistamatta. Myös huonekasvien pistokkaat juurtuvat kasvavalla kuulla - jopa marraskuussa! Eli kaikki kasvu lähtee aina alkuun paremmin kun kuukin on kasvavassa vaiheessa.

- Täysikuu on lauantaina 10.12. klo 16.38. Moni valvoo jo 3 vuorokautta ennen, ja syy siihen on että Kuun rata vie sen silloin Maan magneettikentän pyrstön alueelle, jonka aurinkotuuli puhaltaa sojottamaan Auringosta poispäin, Maan "taakse". Tämä magneettikentän venymä kerää aurinkotuulen sähköisiä hiukkasia itseensä ja kun Kuu kulkee sen läpi se "sähköistää" Maata, ja tämän moni tuntee lisääntyneenä elinvoimana täydenkuun alla.

- Siksi noin puolet meistä valvoo, virtaa riittää ilman untakin. Kuten aamu- ja iltaihmiset, jakaantuu täydellä kuulla valvovatkin kahtia - toiset valvoo, toiset ei, eivätkä kummatkaan oikein ymmärrä vastakkaista joukkoa. Tämä on siis ihan luonnollista, ihmiset jakautuvat monen asian suhteen kahteen vastakkain reagoivaan joukkoon. .

Yrttinen lammaspata

Ainekset: 600 glampaan potkaa tai rintaa, 1 sipuli, 1 paprika, 2 valkosipulin kynttä, 2 laakerinlehteä, 1 tl timajmia, 10 maustepippuria, 4 dl vettä, 3 rkl tomaattisosetta, persiljaa.

Kuori sipuli ja lohko se. Ruskista lihat sekä sipuli ja laita ne pataan. Lisää vesi, mausteet ja murskatut valkosipulin kynnet. Hauduta noin 1,5 tuntia.
Lisää tomaattisose ja ripaus suolaa. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa timjamia. Ripottele päälle hienonnettua persiljaa ennen tarjoilua.

Syksyinen kasvisvuoka

Ainekset: 2 sipulia, 1-2 kesäkurpitsaa, 4-6 tomaattia, 1/2 tl yrttisuolaa, rosmariinia, basilikaa, 2-3 valkosipulin kynttä.
Sienimuhennos:
5 dl esikeitettyjä mietoja sieniä, 2 rkl voita, 4 rkl vehnäjauhoja, 5 dl maitoa, mustapippuria 1/2 tl suolaa, 1-2 dl juustoraastetta.

Leikkaa sipulit silpuksi ja kurpitsat sekä tomaatit viipaleiksi. Lado kasvikset kerroksittain uunivuokaan. Ripottele mausteet kerroksittain väliin. Laita folio vuoan päälle ja hauduta uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia.
Valmista sienimuhennos.
Sulata voi kattilassa ja lisää hienonnetut sienet sekaan. Kiehauta ja lisää jauhot. Kaada maito vähitellen joukkoon. Kypsennä 5-10 minuuttia ja mausta. Kaada muhennos vihannesten päälle, ripottele juustoraaste ja kuorruta 250 asteessa noin 10 minuuttia.

Joulun historiaa

Me nykypäivän suomalaiset tunnistamme joulun ensisijaisesti perhejuhlana, mutta varsin monet pitävät sitä yhä kristillisenä juhlapäivänä. Tämä kristillinen merkitys on kuitenkin suhteellisen nuori ja keinotekoinen, ja kristilliset yhteisöt ovatkin yksi toisensa jälkeen lakanneet juhlimasta sitä, koska se ei periaatteessa ole heidän uskontonsa sallima.

Joulun ajan juhlia on vietetty kaikkialla maailmassa erialisilla nimillä ja tarinoilla: Mesopotamialainen Zagmuk, Roomalaisten Saturnalia, Kalendit, Poseidea, Larentalia, Bruma...

Pohjois-Euroopan Kelttiläisillä ja Skandinaavisissa alueilla vuoden katsottiin muodostavan kahdeksankapulaisen "pyörän". Uusivuosi ajoitettiin useimmiten Kekriin, nykyiseen kristilliseen pyhäinmiestenpäivään. 21.-23. päivä Joulukuuta oli kuitenkin talvipäivänseisaus, jota vietettiin hyvin samankaltaisesti kuin muinaisessa Roomassa. Norjalaiset kutsuivat tätä nimellä Jule (engl. Yule, ruots. Jul), joka tarkoitti pyörää, ja jota vietettiin joulukuun 25. päivästä tammikuun 6. asti, siis kuten me nykyään vietämme Jouluamme.

Jouluateriaan kuuluu Pohjoismaissa erottamattomana osana Joulukinkku, joka alunperin oli luultavimmin Odinin porsas, joka syötiin hänen kuolleille sankareille järjestämissään pidoissa. Odinin pyhän juoman, siman, juominen on nykyään tavallista ainoastaan Vappuna, mutta ruotsalaisperäinen glögi kyllä korvaa sen talven kylmyydessä hyvin.
» Lue lisää Metsolan sivuilta